Vinski sai tyttöystävän!!

~

Siinä he nyt sitten ovat, Likka&Vinski. Aivan umpirakastuneita, ainakin tuossa kuvassa näyttäisi siltä!
Eli tammuska saapui tänään uuteen kotiin. Omistajat toi sen joskus viiden aikoihin. Kallen omistajat tuli tallille ja ottivat sen hoitopaikalle odottamaan, että tamma saatiin Vinskin luo tarhaan. Kaikki meni ihan hyvin ilman mitään turhia serenadeja. Ei mitään kovin suurta pomon paikan hakemista. Oli jotenkin ihan päivänselvää, että Likasta tulee pomo, ja sitähän se olikin. Mutta ei Vinski alakynnessä ole, kyllä sekin osaa puolensa pitää.

Likan oikea nimihän on Vimpatar, alumperin kutsumanimeltään Pentu, mutta taidamme sanoa sitä ihan Likaksi! Juuri sopivaan aikaan nyt kun tyttö tuli meille, sillä onkin kiima! Huomaa selkeesti! Ja Vinski!! Vinski luulee olevansa ori, ja yrittää astua Likkaa. Ensin hieroi päätään ja kaulaansa Likan pyllyyn sinne jonnekkin, ja sen jälkeen yritti nousta, mutta Likka lähti aina pois alta. :D Voi Vinskiä!

Niinkuin kuvissa voi huomata, Likka on erittäin massiivinen. Maha on todella iso, joutaa laihdutuskuurille, mikä alkaakin nyt! Vinski näyttää tamman vieressä ihan hiireltä! Reppana!

Pariskunta aina välillä riehui tarhassa, otti juoksukisaa yms, mutta rauhoittui lopuksi kyllä, ja kun laitoimme hepat yöpuulle, ne näytti asettuvan ihan hyvin nukkumaan. Saa nähdä aamulla, että mikä on tilanne.
     Ja tosiaan, teen huomenna noista videoklipeistä jonkunlaisen koosteen Likasta. Sain hyviä pätkiä niiden kilpajuoksuista ja Vinskin riekkumisesta. Vinskistä tuli hetkessä niiiin pirteä, että se vaan loikki ilmaan tasajalkaa ja veteli pukkilaukkaa ympäri tarhaa! Hahhaa, ihana minun poika. Likan omistaja luuli Vinskiä 2 vuotiaaksi!!! :D Näyttää kuulemma niin nuorelta, että vois hyvinkin olla parivuotias, mutta Vinskihän on 21. :D Oli aika jännä, mutta ei se pahalta ainakaan tuntunut. ;) Pakko myöntää, että kyllä poika on niin hyvässä kunnossa, että näyttää paaaljon nuoremmalta, mutta ei sentään 2-vuotiaalta! :DD

Tähän vielä joitain kuvia, ja huomenna tulee jälkeenpäin videota. :) kuulemiin!

Vähän täydennyksiä edelliseen postaukseen

Että ihmisen pitääkin olla laiska ja aikaansaamaton! Ensin unohdin tuosta 2-vuotispostauksesta kokonaan sen, että mitä ollaan saatu tän kahden vuoden aikana aikaiseksi yms, ja sitten kun muistin sen, niin en enää jaksanu alkaa korjaileen, joten teen siitä nyt ihan erillisen postauksen.

Eli 25.8.2010 lähtien, syksy meni ihan vaan puskaillessa ja kulutellessa Onganrannan ja Muumilaakson ratoja. Se oli sellasta tutustelemista hevoseen, kuin myös tietysti toisinpäin.

9.9.2010

Vinskin ravi oli ja on edelleen todella pompottavaa. En osaa istua harjoitusravissa vieläkään, ja tuskin tulen oppimaankaan, jos ei päästä kentälle, missä Vinski menee rauhallisemmin ja rennommin. Oon minä iiihan pikkuisen vaan kehittyny, mutta ilman, että pidän harjasta kiinni, en voi istua ravissa... :D
   Laukka oli alussa todella nelitahtinen, aivan kuin joku juna. Silloin alussa se tuntu ihan ok'lta istua, mutta nykyään kun muistelee, niin oli se kyllä aika kamalaa. Näin kahden vuoden jälkeen laukka on muuttunut hurjasti. Ei vielä täydellistä, mutta parantunut on todella paljon. Edelleen, kenttä olisi paikallaan, jotta sitä laukkaa vois ihan treenaamalla treenata, mutta näköjään maastoilemallakin voi saada hyvää aikaan.
 
Jos mennään 2 vuotta taaksepäin, oikeaa laukkaa ei Vinski varmaan tietänytkään, että mikä se on. Ei se noussut melkein koskaan. Jos nousi, sekin vahingossa. Nyt Vinski nostaa oikean laukan aivan älyttömän hienosti ainakin kaarteissa, ja innostuttuaan suorallakin tiellä. Ollaan me sentään jotain saatu aikaiseksi. :)

Laukkamuutoksesta en ulkoa päin osaa sanoa, odotan mieluummin jonkun ulkopuolisen kommenttia. Mutta on se muuttunut ainakin vähän. Tuntuu paljon erilaisemmalta. Tarkoitan, keinuvammalta.. Laitan tähän vaikka pari laukkapätkävideota, toinen vuodelta 2010 ja toinen nyt kesältä 2012.

Video (yl) on kuvattu 11.9.2010, ei kamalasti näe mitään, mutta parempaa pätkää en löytänyt. Minä selässä. Huomaa, että sitä on kehittynyt itekki tässä ajassa, vaikken tunneilla oo päässy käymään.. :)

Tämä video on tältä syksyltä, 12.8.2012. Ei parhaimpia paloja, mutta kaikista tuorein. Selässä Veera.

Esteitä hypättin ensimmäisen kerran 2011 talvella, kun alettiin lumen tullessa käyttää tuota laidunta, josta tuliki talven ajaksi "kenttä". Samaa yritin viimetalvena, mutta ei oikein onnistunut. Nyt tulevana talvena aijon kysyä tuosta lähellä asuvalta mieheltä, jolta ostetaan heinät, että voisko yhellä pellonkaistaleella ratsastella lumen tullen. Se on tasaisempi kuin tuo meidän laidun ja varmasti mukavempi mennä. Saapi nähdä.

Kesällä 2011 hypittiin paljo esteitä. Ei korkeita, vaan ihan pienten risuesteiden, pienten puunrunkojen yms yli, mutta kerran meni niin loistavasti, että este oli 60cm korkea. Ja uskomaton suoritus se oli omalle kohdalle myös, koska oon potenut lievää estekammoa viimeaikoina. Sain selätettyä sen, mutta jos hyppään tässä joskus lähiaikoina, vaatii se vielä paljo totuttelua, koska edellisestä kerrrasta onkin jo se reilu vuosi! :)

Fanni selässä

Fanni selässä

Veera selässä

Veera selässä

Käytiin Vinskin kans myös kentällä 2011 kesällä. Siitäkin on materiaalia, mutta oon aijemmin joskus julkaissut täällä niitä, mutta voin silti laittaa pari kuvaa sieltäkin.

Veera selässä

Tosiaan, nämä oli sellaset mieleenpainuvimmat asiat, mitä ollaan jätkän kanssa tehty. Vaikea lähtä kuvakansioistakaan etsimään mitään, kun jo pelkkiä kuviakin on niiiiin miljooonia. :D Mutta tuon 2011 kesän jälkeen ei oikeastaan mitään kummempia olla tehty. Maastoiltu... ihan perusjuttuja.. :) Tulevana talvena olis tarkotus hypätä, jos sais esteitä laitettua hyvälle pohjalle. Näkee sitten, mitä siitä tulee, mutta toivon todella, että vielä päästäis hyppimään, kun Vinskikin siitä niin paljon tykkää, ja virtaa riittää!

Heissulivei, nyt on pakko alkaa nukkumaan, aamulla kouluun... :) Öitä!

2 vuotta yhdessä + kuinka kaikki Vinskin kanssa alkoi

Tämä postaus on päivän myöhässä, mutta se ei ole vakavaa. Tätä postausta mietin jo paljon aijemmin, ja odotinkin iha innolla, et saan tämän kirjottaa. Nyt vaan on sellanen tunne, etten löydä oikeita sanoja mihinkään. Mutta yritetään.

22 elokuuta 2010 olimme äitini ja siskoni kans kattomassa erästä shireoria, joka olis tullu meille talveksi ylläpitoon. Mentiin paikanpäälle, ja hevoset oli siellä laitumella. Oli sateinen sää, mutta koska olin niiin innoissani, ei se paljoa haitannut! Eetu-oripoika oli todella komea. Säkäkorkeus 185cm, ja uskomattoman suuret kaviot. Sitä siinä katseltiin, ja kun lähdettiin kotiinpäin, oltiin vielä sitä mieltä, että Eetu vois hyvinkin tulla meille.

Eetua aijemmin käytiin koeratsastamassa siskoni kanssa Lassi-nimistä heppaa. Se oli kiva, mutta sille oli monta uutta kotivaihtoehtoa, joten loppujenlopuksi Lassi päätyi jollekkin toiselle ihmiselle. Tuossa alhaalla olevassa kuvassa minä itse olen selässä. Varustus itselläni todella "asianmukainen", mutta koska minun ei ollut alunperin tarkoitus ratsastaa, niin ei ollut kunnon varusteita <; Aika kaunista.. :D näytän jättiläiseltä.

27.7.2010

Kun lähdimme kotiin Eetu-oria katsomasta, matkan aikana sisko löysi kännykästään puhelinnumeron, jonka oli tallentanut joskus hevostalli.netistä lämppäriruuna -ilmoituksesta. Innostuttiin tietysti heti siitä, ja soitettiin sinne. Päästiinkin heti katsomaan hevosta, koska paikka oli samassa suunnassa, missä Eetukin.

Hevonen oli laitettu talliin. Tallissa oli todella hämärää, eikä ollut valoja. Mutta hevosen näki kyllä tarpeeksi hyvin. Se oli vähän pelokas, koska talli oli täynnä ihmisiä. Hevonen asui yksin. Kyselimme kaikkea mahdollista, mitä nyt yleensäkin. 

    Lähdimme kotiin, ja matkalla jo päätimme, että haemme hevosen 3 päivän kuluttua. Olin niiiin onnellinen. Ei sitä tunnetta voi kirjoittaa tähän, eikä muuallekaan. Se oli jotain niin uskomatonta. SE TUNNE... Seuraavana päivänä mentiin siskon kans laittamaan karsina valmiiksi. Vuokrattiin tallipaikka erään yksin asuvan miehen pihalta, missä 2paikkainen talli. Ja siihen juuri sopivasti oli tulossa toinenkin hevonen, joten Vinskin ei tarvinnut enää asua yksin.

Sitten, 25 päivä, keskiviikko koitti. Oli sateinen ilma jälleen. Jäin pois koulusta, koska jännitti niin paljon, etten olis pysyny paikallani. :D Iltapäivällä, 5 aikoihin lähdettiin hakemaan Vinski-herraa. Saatiin vinkka lainaa paikasta, mistä ostetaan heiniä, eräältä todella mukavalta mieheltä tuosta läheltä. Matkan varrella pysähdyttiin rautakauppaan hakemaan heinäverkko ja suolakivi. 

  Matka Vinskin luo tuntui todella pitkältä. Perille päästyämme menimme vain rapsuttelemaan Vinskiä, joka seisoi tarhassa pellolla. Minä täytin heinäverkon ja laitoin sen vinkkaan valmiiksi. Vinskin hoitaja otti hevosen tarhasta ja aloimme laittamaan sitä autoon. Ympärillä oli todella paljon ihmisiä. Oli omistajat, hoitaja, ja talon asukkaat. Minä itse menin kauemmas, koska ihmisiä oli niin paljon, että Vinski senkin takia oli todella jännittynyt. 

    Lastaamisessa meni jonkuverran aikaa. Monta kertaa piti uudelleen yrittää, koska Vinski ei suostunut menemään autoon heti. En tiedä miten he loppujenlopuksi sen saivat sinne, koska en nähnyt sitä, mutta autossa oli hevonen rauhallisesti. Näin matka pääsi alkamaan. Lähdimme kohti Vinskin uutta kotia.

luukkua avaamassa toinen siskoni(vas) sekä omistaja

vanhempi siskoni otti Vinskin autosta.

Kun olimme perillä, Vinski laitettiin tarhaan heti pienen tutustumiskierroksen jälkeen. Kalle-heppa oli jo odottelemassa tarhassa. Ne ei toisilleen sanonut paljon mitään. Vinski vaan kiinnostuneena kierteli ympäri tarhaa haistellen joka kolkkaa. Vinski ja Kalle tuli alusta asti todella hyvin toimeen.

Kalle takana

Hevoset saivat tutustella toisiinsa sen parisen tuntia. Sitten oli aika laittaa hevoset talliin yöpuulle. Vinski oli ihan ihmeissään, että mihin sitä ollaan jouduttu. :D Rauhassa se kuitenkin katseli ikkunasta ja haisteli karsinan nurkkia.

Tämä kuva piti tallentaa petsiestä, koska koneelta olin kadottanut sen.

Ja näin päättyi ensimmäinen päivämme. Arvatkaa vain, kuinka vaikea oli lähteä kotiin tällaisen jälkeen. Miten olisinkaan voinut jäädä yön ylitse vain katselemaan uutta hevostani. Olin niin sanoinkuvaamattoman onnellinen, ja sitä olen vieläkin.

   Ensimmäiset ratsastuskerrat muistan melko hyvin. Ihan ensimmäisestä kerrasta ei ole kuvia, mutta minun toisesta ratsastuskerrasta taitaa olla kuva jossain. :) Loppuun laitan kuvia. Mutta sanon vain, että meidän matka alkoi todella mukavasti ja onnellisesti, ja mukavasti ja onnellisesti menee vieläkin. Ja Vinski on ehdottomasti loppuelämänsä ajan minulla. En sitä laita koskaan pois. Siihen oon niin paljon kiintynyt, etten vaihtaisi sitä mihinkään, en mihinkään hienoon, osaavaan poniin/hevoseen, enkä mihinkään muuhun. Vinski on minulle hienoin, tarpeeksi osaava ja täydellisin hevonen koskaan. Ja Vinskistä olen aina onnellinen. <3

ensimmäisiä ratsastuskertoja.. :)

Uutisia!

Noniiiin, nyt seuraa mukavia uutisia!
No, ilmotampas tässä nyt kaikki asiat mitä mielessä on. Ensinnäkin, uus banneri tulee pian! Yritän saada siitä pirteän, mutta jos saisin jonkun paremman tekijän, niin olis ihan mahtavaa! Eli uusi banneri ajankohtaisine kuvineen!

Ja sitten erittäin mukava uutinen. Tämän kuun (elokuu) lopussa, meidän tallille saapuu koeajalle suomenhevostamma. Siskoni sen pääasiassa itselleen ostaisi. Eli saan maastoseuraa, jihuu! Tammuska on todella pyöreässä kunnossa, joten edessä on laihdutusoperaatio. Ratsuna se on sen verran projekti, että se pitäisi saada enemmän hallintaan maastossa. Kaahottaja, mutta jarrut löytyy. Eli jotain hallintaa siihen touhuun. :D Ja uusille tavoille myös! Siitä enemmän sitten, kun tammuli on uudessa kodissa. Se on muuten 9-vuotias.

Tämä tietää sitä, että Vinskin pitkäaikainen (2v) tallikaveri Kalle, muuttaa suokin tilalle sinne tallille, mistä tämä saapuu. Toivotaan siis, että Vinski ja tammuli tulevat keskenään toimeen. :) Oikeasti todella mahtavaa olisi saada maastoseuraa, ja todennäköisesti sitä tulee! <3

Tuli tässä juuri mieleen vielä, että tosiaan, mullahan alko 8.päivä koulut. Alotin amiksen, autopuolella, autoasentajana. Viimesyksynä olin automaalarina, mutta keskeytin kahden kuukauden jälkeen ihottumaongelmien takia. Siitä lähtien 9 kuukautta olin lomalla. Huh huh. Voin sanoa, että ei ikinä kannata jättää kouluja kesken!! ;s Meidän nykyinen luokka on mahtava! :) 2 tyttöä, 19 poikaa.
    No, kylläpäs nyt liittyy hevosiin tämä. Heippa vaan! :D

Ratsastelua + video!

Oompa mää tullu laiskaksi. En oo aikoihin päivittäny tätä, mutta nyt pakko ryhistäytyä!

      Sunnuntaina 12.8. Veera tuli ratsasteleen, ku pyysin. Haluan kuvata, ja sillon mua pyörrytti sen verra, etten millään olis jaksanu nousta hevosen selkään. Mentiin tuohon Muumilaaksoon. Aluksi Vinski oli laiska, mutta heräs ensimmäisen laukkapätkän jälkeen. Laukat näytti ihan kivoilta, ja Veeran sanojen mukaan Vinski oli PARAS. :D 2 tuntia meillä meni. Kokoaikaa ei tietenkään Vinski joutunu rehkimään. Välissä poseerattiin aika kauan ja nautiskeltii auringosta. Tein pikku "koosteen" siitä ratsastuksesta, josta tuli tosi huono, mut saa luvan kelvata tähän. Pari kuvaakin taidan laittaa. VIDEO on alhaalla!

Se onkin tämän kuun 25 päivä, se minun ja Vinkin 2-vuotispäivä..<3 siitä sitten vähän "suurempi" postaus.

ai hääv nou idea

Mulla ei oo minkäänlaista inspistä kirjotella, ainakaa nyt viimeaikoina ollu... Ei mitään mistä kirjottaa... Tylsää samaa selitystä, että mitä oon Vinskin kans tehny...? Ei kiva. Pitäs jotai alkaa keksimään..

Fanni tuli eilen käymään. Mentii oikeestaan heti tallille. Vinski hoidettiin ja mentiin Muumilaaksoon. Fanni meni selkään ekana. Ravaili vaan, ja minä kuvasin. Sitte minä menin selkään ja otin laukkaa ja jotain, ihan perus maastoilua. Fanni kuvas vuorostaan. Ei hirviästi kerrottavaa, mutta laitoin yhteen videoon kaikki videopätkät, mitä tuli otettua. Niitä ei ollut paljon, joten video on ihan lyhyt. Mutta kuvia tulee myös tähän näin.. Enpäs ala enempää selittelemään.

Ainiin, kävin mää torstaina Haaparannassa. Pikku mutka tuli käytyä vaan Hööksissä. Rahaa pitää säästää vaatteisiin, joten en raaskinut ostaa, ku tuommosen omenanvihreän värisen riimusetin (riimu + naru), ja uudet pehmusteet. Alhaalla kuvat.